Mitä lemmikkilintuharrastus on?

Tämä teksti on sinulle, joka et vielä tiedä lemmikkilinnuista juuri mitään, mutta olet kiinnostunut sellaisen hankkimisesta. Tekstin luettuasi sinulla on alustavaa tietoa lemmikkilinnun omistamisesta ja valmiuksia löytää lisää tietoa. Ymmärrät hieman enemmän siitä, mitä lemmikkilinnun pitäminen käytännössä tarkoittaa ja mitä elämä linnun kanssa on.

Sisältö:

• Lemmikkilintu ei tarkoita häkkilintua – yleistä linnuista
• Millainen lemmikki lintu on?
• Erilaisia lemmikkilintuja, millainen lintu sopii minulle?
• Mitä lemmikkilintu vaatii voidakseen hyvin?
• Haluan linnun – miten tästä eteenpäin?

Lemmikkilintu ei tarkoita häkkilintua – yleistä linnuista

Oletko nähnyt elokuvissa tai muualla pienessä pyöreässä häkissä istuvan linnun? Ehkä kanarianlinnun tai ison papukaijan? Ensimmäisenä kannattaa unohtaa elokuvien ja television antama mielikuva, joka on useimmiten hyvin kaunisteltu, eikä kerro mitään todellisesta linnunpidosta.

Lintuhäkki ei saa olla linnun vankila. Pieni pyöreä häkki ei riitä millekään lajille eikä ole hyväksyttävä tapa pitää lemmikkilintua. Piirros: Anna-Riikka Ruottinen

Nyt kun olet tehnyt parhaasi unohtaaksesi vanhat käsityksesi, voidaankin aloittaa alusta...

Lemmikkilintu = lemmikkinä elävä lintu

Lemmikkilintu on itsessään erittäin laaja käsite, sillä se käsittää kaikki lemmikkinä elävät linnut. Varsinkin maailmalla lajien kirjo on valtava, lähtien aina pienistä peipoista päättyen yli metrin mittaisiin aroihin. Suomessa lajeja on hieman vähemmän, mutta valinnanvaraa silti riittää.

Eri lintulajit ovat hyvin erilaisia lemmikkeinä, ja jopa saman lajin yksilöiden välillä voi olla paljon eroja. Ennen linnun hankintaa on tärkeää pohtia realistisesti, mitä omistaja linnultaan toivoo, ymmärtäen lintujen rajoitukset ja vaatimukset. Toiset linnut voivat olla suhteellisen villejä ja elää parvessa ilman, että ne ovat kiinnostuneita ihmisestä. Toinen puuhailee lintujensa kanssa paljon erilaisia asioita. Monilla tilanne on jostain tältä väliltä.

Lintu ei ole häkissä istuva koriste-esine

Linnut ovat aktiivisia ja sosiaalisia eläimiä. Mitään lintua ei saa teljetä ja unohtaa pieneen häkkiin. Virikkeetön elämä pienessä tilassa veisi pois linnun hyvinvoinin tärkeät perustekijät. Lintuhäkki ja lintu eivät siis ole pelkkä sisustuksellinen elementti, jonka voisi laittaa olohuoneen nurkkaan piristämään tunnelmaa.

Lemmikkilinnut kyllä viettävät aikaa häkeissä. Usein oman ja ympäristön turvallisuuden takia ne viettävät aikaa häkissään tai aviaariossaan omistajan ollessa poissa. Lintujen kuitenkin tulee päästä häkistään päivittäin lentämään häkin ulkopuolelle lintuturvalliseksi tehtyyn huoneeseen. Suurin osa lemmikkilinnuista lentää, joten niiden tulisi saada tehdä näin kotonammekin. Joillain harrastajilla tilat ovat niin suuret, ettei lintuja tarvitse välttämättä päästää näin usein erilliseen tilaan. Tällöin puhutaan linnuille omistetusta huoneesta tai aviaariosta, jossa tilan on oltava pienemmilläkin linnuilla vähintään muutamia neliömetrejä.

Poikkeuksen lentäviin lemmikkilintuihin tekevät jotkin kanalinnut, kuten viiriäiset, jotka eivät lennä. Nekin tosin saattavat pyrähdellä korkeallekin ja tarvitsevat riittävästi tilaa häkin pohjalla, jossa kävelevät ympäriinsä, yleensä etsimässä ruokaa.

Lintuhäkki vaatii tilaa

Pieni pyöreä lintuhäkki vaikuttaa olevan yhtä pinttynyt ihmisten mieliin, kuin kultakala maljassa. Joillekin tulee yllätyksenä, että lintuhäkki vie suurehkon tilan sen sijoituspaikasta. Varsinkin isommille papukaijolle neliömetrinkin häkki on liian pieni, ja isoille aroille suositellaan monesti omaa huonetta.

Kuvassa kaksi lintuhäkkiä: vasemmalla tehdasvalmisteinen 1 x 2 metrin häkki, oikealla saman kokoinen itse tehty häkki. Kuva otettu ennen kiipeilypaikkojen rakentamista.

Lintuhäkin lisäksi tarvitset linnulle ajanviettopaikkoja myös häkin ulkopuolelta. Helposti käykin niin, että lintu on vallannut olohuoneesta tai muualta kotoasi useamman neliömetrin verran tilaa, kun häkki ja kiipeilytelineet lasketaan yhteen.

Edellisen kuvan huone toisesta suunnasta kuvattuna, kun lintujen kiipeilytelineet on rakennettu valmiiksi. Kuvassa useita erilaisia telineitä erilaisilla kiinnityksillä.

Millainen lemmikki lintu on?

Lemmikkiä valitessaan on luonnollisesti tärkeää miettiä sitä, mitä lemmikkinsä kanssa haluaa tehdä ja millainen lemmikki siihen sopisi. Vaikka lintu on monipuolinen lemmikki, ei lintu sovi lemmikiksi jokaiselle.

Millainen on tyypillinen terve lemmikkilintu?

Seuraavat asiat ovat asioita, jotka kuuluvat yleensä elämään terveen lemmikkilinnun kanssa. Ne ovat yleistyksiä, jotka eivät välttämättä jokaisen yksilön kohdalla toteudu täysin, mutta niihin kannattaa silti varautua.

• Lemmikkilinnut ovat usein kiinnostuneita ympäristöstään ja tutkivat kotona olevia paikkoja. Koska ne pystyvät lentämään, ne voivat hankkiutua myös vaarallisiin paikkohin tai tehdä tuhojaan sielläkin, minne muut lemmikit eivät ylety.
• Varsinkin papukaijat kokeilevat ja jyrsivät asioita nokallaan. Jos niillä ei ole riittävästi mielekästä tekemistä, ne jättävät jälkensä kodin irtaimistoon tai vaikka oven karmeihin.
• Linnut ovat tehokkaita sotkemaan ympäristöään. Ruoan jätöksiä, lelujen palasia ja ulostetta voi löytyä sieltä ja täältä. Monesti esimerkiksi siementen kuoret päätyvät ympäri asuntoa.
• Kaikki linnut pitävät jotain ääntä. Pienet linnut yleensä pienempää ääntä (poikkeuksena mm. pienikokoiset ja kovaääniset aratit), mutta ovat paljon äänessä. Isojen papukaijojen huutaminen on voimakasta ja kantautuu kauas, eikä näinollen useinkaan sovellu esimerkiksi kerrostaloon.
• Lemmikkilintu ei ole automaattisesti kesy. Riippuen sen taustoista ja aiemmista kokemuksista lintu voi myös pelätä ihmistä. Lintu voi yrittää purra ihmistä erilaisista syistä, kuten elekielen kunnioittamattomuuden vuoksi päästäkseen karkuun epämiellyttävää asiaa tai hormonaalisista syistä.

Mitä lemmikkilintu ei yleensä ole?

Jos ensisijaisesti haluaisit lemmikiltäsi jotain seuraavista asioista, kannattaa vielä harkita, onko lintu sinulle sopiva vaihtoehto, vai sopisiko jokin muu laji sinulle paremmin.

• Linnusta ei ole lähtökohtaisesti jatkuvasti syleiltäväksi ja halailtavaksi lemmikiksi. Vaikka jotkin yksilöt (usein käsinruokitut, jota ei enää suositella) voivatkin antaa silittää itseään selästä, ei tämä ole linnulle luonnollista kontaktia ja voi johtaa erilaisin ongelmiin. Esimerkiksi kissa ja koira voivat sopia paljon paremmin, jos haluat sylissäsi istuvan siliteltävän lemmikin.
• Vaikka papukaijan sanotaan olevan “5-vuotias lapsi, joka ei koskaa kasva”, ei lintua missään nimessä tule kohdella ihmisenä. Papukaijakin on ensisijaisesti lintu, jonka tulisi saada elää linnun elämää kotonammekin.
• Lemmikkilintujen kanssa on myös vaikea harrastaa samalla tavalla aktiviteettejä, kuten esimerkiksi koiran kanssa, jonka kanssa voi lenkkeillä, jonka kanssa voi harrastaa agilityä jne. Linnun kanssa voi kyllä puuhailla kotona kaikkea, mutta ei samalla tavalla, kuin joidenkin muiden lajien kanssa.

Yksi yleinen papukaijoihin liittyvä kysymys on lisäksi se, että mikä laji oppisi puhumaan parhaiten. Puhumisen ei kuitenkaan tule olla syy valita papukaijaa lemmikiksi, sillä sellaisen kanssa elämiseen kuuluu myös paljon muuta ja jopa puhuvan yksilön kansa tämä on vain erittäin pieni osa linnun omistamisesta. Riskinä on se, että arki linnun kanssa onkin aivan jotain muuta, kuin odotukset olivat, ja lintuun kyllästyy nopeasti. Ei ole myöskään mitään takeita, että juuri sinun ostamasi yksilö oppisi puhumaan.

Lemmikkilintu - ihmisten parissa elävä villieläin

Kaikki edelle linnuista kerrottu selittyy yhdellä asialla: kyseessä on villieläin. Tämä ei tarkoita, etteikö lintu voisi olla kesy, eikä se missään nimessä tarkoita, että lintu olisi pyydystetty luonnosta (luonnosta lintujen pyytäminen lemmikkikauppaa varten ei missään nimessä ole hyväksyttävää). Se tarkoittaa, että lintu ei ole domestikoitunut eläin, kuten monet muut lemmikit.

Esimerkiksi koira on erilaisen valinnan seurauksena vuosituhansien aikana sopeutunut elämään ihmisten keskuudessa. Mikään lintulaji ei ole tällä tavalla sopeutunut ihmiseen, vaan ne ovat yleensä käyttäytymiseltään sekä erityisesti tarpeiltaan vastaavia, kuin niiden luonnossa elävät sukulaiset.

Onkin tärkeää muistaa, että tällainen eläin ei esimerkiksi pyri miellyttämään ihmistä millään tavalla, vaan se pyrkii elämään ympäristössään parhaansa mukaan. Monesti ihminen on vain osa tätä ympäristöä. Lajitoverien kanssa elävä lemmikkilintu ei edes tarvitsisi ihmistä mihinkään muuhun, kuin hoitotoimenpiteisiin. Tämä ei tietenkään tarkoita, että lintua tarvitsisi pitää yksin, jos sen kanssa haluaa puuhailla asioita: lajikumppanin kanssa elävä lintu voi kesyyntyä helposti ja viihtyä myös ihmisseurassa.

Puuhailua ja ajanviettoa lintujen kanssa

Mitä linnun kanssa voi sitten oikeastaan tehdä, ja miksi ihmiset niitä pitävät lemmikkeinä? Tämä ei ole varmasti vielä kattava lista aiheesta, mutta sisältää suurimmat asiat.

• Pienempien lintujen omistajat tykkäävät usein ihan vain seurailla parven tapahtumia ja käyttäytymistä. Isompi lintuparvi voikin olla mielenkiintoinen asia seurata.
• Ajanvietto lintujen kanssa ei ole yleensä sitä, että lintu istuisi ihmisen olkapäällä, kun tämä sitä haluaisi. Joskus se voi tehdä sitäkin, mutta yleensä linnut häärivät ja puuhailevat omia asioitaan ihmisen ympärillä, kun joskus halutessaan ne taas tulevat istumaan tämän viereen tai olkapäälle.
• Varsinkin papukaijoille voi opettaa erilaisia temppuja. Tällöin rajana on lähinnä omistajan mielikuvitus ja jopa pienemmät undulaatti ja neitokakadu voivat oppia paljon erilaisia mielenkiintoisia temppuja. Usein tosin kannattaa lähteä opettamaan arjen kannalta hyödyllisiä asioita ensiksi.

Todellinen arki linnun kanssa?

Todellinen arki lemmikkilinnun kanssa on yleensä jotain aivan muuta, kuin se, mitä ihminen vapaa-ajallaan lintunsa kanssa puuhailee. Kaiken mukavan puuhailun lisäksi linnun hankkiminen tarkoittaa muutoksia myös sen omistajan rutiineihin. Eri lintulajien aiheuttamissa arjen muutoksissa on tietenkin paljon eroja. Isossa lentohäkissä elelevä parvi pieniä lintuja vaatii omistajaltaan yleensä paljon vähemmän, kuin muutama iso papukaija, joiden pitää päästä päivittäin ulos häkistä.

Tässä muutamia huomionarvoisia asioita, joita linnun tulo kotiin yleensä aiheuttaa:

• Omaa aikatauluaan ei tarvitse mullistaa täysin, mutta linnun tulo kotiin aiheuttaa kyllä joitain muutoksia elämänrytmiin. Päivittäinen perushoito, kuten ruokinnat ja siivous, on tietenkin yksi asia. Lisäksi yksin elävällä omistajalla linnut voivat rajoittaa elämää muutenkin: oletko valmis tulemaan joka päivä suoraan töistä tai koulusta kotiin päästämään linnun häkistään ulos, sekä mahdollisesti pitämään sille seuraa?
• Lintu voi vaikuttaa jonkin verran myös sosiaaliseen elämään. Miten ystävästi ja muut vieraasi suhtautuvat lintuihin?
• Siivoamisen määrä lisääntyy yleensä paljon. Jos linnunkakka vaikuttaa olevan ylitsepääsemättömän ällöä, ei lintu luultavasti ole sopiva lemmikki.
• Jos ei ole tarkka paikkojen suojaamisesta, linnut luultavasti myös tulevat aiheuttamaan tuhoja kotona. Pienet suoranokat eivät saa pahaa jälkeä aikaan, mutta isompien papukaijojen vahva nokka on kykenevä silppuamaan tehokkaasti niin irtaimistoa kuin asuntoa.
• Huoneen sisustusta ei tarvitse suunnitella täysin lintujen ehdoilla, mutta sen on oltava niille turvallinen. Esimerkiksi kaikki myrkylliset kasvit tulee saada lintujen nokan ulottuvilta pois. Lisäksi linnut tarvitsevat ajanviettopaikkoja.
• Lomaillessa linnulle tulee järjestää hoitopaikka, tai vastaavasti hoitaja, joka voi hoitaa lintua päivittäin.

Tämän listan tarkoituksena on kuvailla käytännönläheisesti realiteettejä siitä, mitä linnun kanssa eläminen usein on. Vaikka itse olisit näiden kohtien kanssa sujut, varmistuthan ennen hankintaa myös siitä, miten muut perheenjäsenesi suhtautuisivat uuteen lemmikkiin.

Lemmikkilinnut ja muut lemmikit

Monilla lemmikkilintujen omitajilla on myös muita lemmikkejä. Lähtökohtaisesti omistajan on otettava vastuu kaikkien lemmikkien turvallisuudesta ja tarvittaessa pidättäydyttävä uuden lemmikin hankinnasta, mikäli sille ei ole mahdollisuutta taata turvallista elinympäristöä. Sekä koirat että kissat ovat potentiaalinen vaara linnulle. Erityisesti metsästysviettiset koirat voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Kissat ja erityisesti pienemmät linnut ovat erityisen riskialtis yhdistelmä: vaikka kissa ei saisi lintua kiinni, voi sen bakteerien takia pienikin raapaisu olla kohtalokasta linnulle.

Joillain lemmikkilintuharrastajilla on myös kissoja. Tämä vain vaatii erityistä tarkkuutta sen suhteen, ettei vaaratilanteita synny. Yleensä ne kannattaa pitää eri huoneissa.

Erilaisia lemmikkilintuja, mikä minulle?

On todella vaikea sanoa, mikä lintu sopisi mihinkäkin kotiin, vaan yleensä joudut tekemään tämän päätöksen itse. Niiden luontaiset elinolot, koko ja fysiikka vaihtelevat paljon. Tästä huolimatta kaikki lajit ovat lintuja, jolloin niihin pätevät tietyt perusominaisuudet ja perustarpeet.

Suoranokka, koukkunokka?

Yksi ensimmäisiä päätöksiä on se, haluatko suoranokan vai koukkunokkaisen papukaijan. Alla oleva taulukko on erittäin karrikoitu esimerkki siitä, millaisia lemmikkejä eri linnut ovat, ja millaisiin tilanteisiin ne voisivat sopia. Yksilöllisiä eroja on paljon, samoin löytyy monia erilaisia lajeja, mutta silti jaottelu on suuntaa-antava. Tulee kuitenkin muistaa, että nämä ovat vahvasti yleistyksiä. Kaikilla lajeilla on omat tarpeensa ja haasteensa.

Näiden lisäksi löytyy esimerkiksi “pieniä isoja papukaijoja”, jotka ovat käyttäytymisensä puolesta isojen papukaijojen luokkaa, mutta kooltaan merkittävästi pienempiä.

Muita kysymyksiä, jotka kannattaa kysyä itseltäsi

Tärkein kysymys, jonka voit kysyä itseltäsi, on luultavasti se, voitko tarjota haluamallesi lajille riittävän hyvät olot? Esimerkiksi sinikelta-araa pidetään usein suhteellisen leppoisana lajina, mutta lähes metrin mittainen lintu vaatii käytännössä ison omakotitalon, jotta mahtuisi lentämään sisällä, sekä mielellään oman huoneen häkin sijaan.

Lisäksi kannattaa miettiä linnun äänenkäyttöä sekä naapureitasi: kovaääninen lintu voi aiheuttaa säröjä naapurisopuun erityisesti kerrostalossa. Varoitteluja ei kannata kuitata olan kohautuksella: Mytoos.com-sivuston mukaan kovin molukkienkakadulla mitattu äänenvoimakkuus oli 135 desibeliä.

Viimeinen mietittävä asia on luonnollisesti se, että jaksatko katsella valitsemaasi lajia mahdollisesti jopa seuraavat vuosikymmenet (erityisesti isot papukaijat ovat hyvin pitkäikäisiä). Tärkeää on kuitenkin lähteä liikkeelle sillä asenteella, että lintu pysyy itselläsi sen tai oman elinikäsi ajan, ellei tapahdu jotain todella yllättävää elämänmuutosta.

Iso papukaija ensimmäiseksi linnuksi?

Tärkeintä on löytää oma laji. On kohtuutonta olettaa, että ihminen ostaisi helpoksi leimatun linnun vain “aloittelijaystävällisyyden” vuoksi, odottaisi 20 vuotta ja vasta sitten hankkisi sen lajin, joka häntä kiinnostaa oikeasti. Vastuuntuntoinen ja asioihin huolella perehtynyt aikuinen ihminen voi pärjätä myös isomman lajin kanssa ilman aikaisempaa kokemusta.

Tällöin asioihin pitää perehtyä huolella. Parin vuoden ajan omassa päässä asioiden miettiminen ei ole sama asia, kuin parin vuoden aikana asioiden opiskelu, eri lajeihin tutustuminen sekä harrastajien tapaaminen.

Isommilla lajeilla on joitain tiettyjä eroja ja haasteita verrattuna pienempiin lajeihin, sekä joitain erilaisia haasteita keskenään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yksilöiden erot voivat ulottua eri lajien erojen yli, ja erityisesti yksilön oppimishistoria vaikuttaa sen käyttäytymiseen paljon. Alla muutama yleistys, jotka kannattaa todellakin ottaa yleistyksinä.

Monta lintua hankkia?

Pienempiä parvilintuja pitäisi yleensä olla parvi, eli lähinnä neljästä ylöspäin. Näihin lukeutuvat mm. monet suoranokat sekä esimerkiksi undulaatti. Neitokakadulle riittää yksikin lajikumppani, mutta parvi ei ole suinkaan pahitteeksi.

Isompien papukaijojen kohdalla tilanne on hieman hankalampi: niitä pidetään usein yksinkin, mutta toisaalta ei ole mitään syytä olettaa, että iso papukaija pärjäisi esimerkiksi neitokakadua merkittävästi paremmin yksin; luonnossa papukaija viettää kaiken ajan lajitoverien parissa. Usein lajitoverin hankkiminen jossain välissä olisikin suositeltavaa (tosin isojen lintujen kohdalla tämä vaatii enemmän tarkkuutta).

Myös isommalle papukaijalle lajitoverista on enemmän seuraa, kuin ihmisestä olisi. Toistensa sukiminen on useille lajeille tärkeää sosiaalista kanssakäymistä.

Poikkeuksen edelliseen voivat muodostaa jotkin käsinruokitut vanhemmat linnut. Tällainen lintu ei välttämättä ymmärrä täysin olevansa edes lintu, joten se ei aina hyväksy toista lintua kaverikseen. Tällaiset tilanteet pitää miettiä erikseen. Yksin elävä papukaija vaatiikin ihmiseltä paljon seuraa.

Mitä lemmikkilintu vaatii voidakseen hyvin?

Kaikkea linnun vaatimaa hoitoa ei tässä tekstissä ole tarkoituksenmukaista listata tarkasti. Tavoitteena on, että saat ymmärryksen siitä, millaisia asioita sinun tulisi ottaa huomioon, jotta voisit tarjota linnullesi hyvät olot. Lemmikkinä elävän linnun hyvinvointi koostuu monesta tekijästä, eikä se vielä rajoitu pelkän ruoan ja suojan tarjoamiseen.

Esimerkiksi Brittiläisen “Farm Animal Welfare Councilin” Five freedomsin mukaan vankeudessa elävällä eläimellä pitäisi olla viisi asiaa kunnossa (ns. viisi vapautta), jotta sillä olisi mahdollisuus voida hyvin. Tähän malliin on viitattu monesti myös lemmikkieläimiä käsittelevässä akateemisessa tutkimuksessa ja hieman soveltaen se on erinomainen lähtökohta myös lemmikkilintujen vaatimusten arviointiin.

Lajille sopiva elinympäristö

Ympäristön on oltava linnulle soveltuva, ei esimerkiksi liian kylmä tai kuuma. Linnun pitää myös voida levätä rauhassa riittävän suojaisassa paikassa. Linnulle sopiva ympäristö sisältää tarpeeksi orsia ja muita lajille sopivia ajanviettopaikkoja. Ympäristö on myös pidettävä siistinä, esimerkiksi häkin pohjamateriaalit täytyy vaihtaa säännöllisesti.

Lämpötila ei ole merkittävä ongelma, jos lintu elää pääosin sisätiloissa. Älä altista lintua liian vetoisalle tai kuumalle paikalle. Jos lintu asuu kesäisin ulkohäkissä, täytyy lämpötilojen kanssa olla tarkkaavaisempi. Omistajan tulisi perehtyä lajin luonnolliseen elinympäristöön ja sen ilmastoon. Äärilämpötiloja ja nopeaa lämpötilan muuttumista tulee välttää.

Monet lajit ovat tottuneet tasaiseen vuorokausirytmiin, jonka Suomen valoisat kesäyöt ja pimeä talvi voivat sekoittaa. Koska lintu tarvitsee pitkät ja rauhalliset yöunet, häkki voidaan joutua pimentämään yön ajaksi. Tällä pystytään myös monesti vähentämään ei-toivottua pesimisviettiä. Päiväajan lisävalaistukseksi tulisi hankkia linnuille tarkoitettu UV-valo.

Laadukas ruoka ja raikas vesi

Eläimen tulee saada riittävästi ruokaa ja juomaa. Linnuilla on nopea aineenvaihdunta ja linnuilla tulisikin olla jatkuvasti saatavilla jotain syötävää. Tärkeintä kuitenkin on tarjota ruokaa riittävästi lajille sopivaa, ravitsevaa ruokaa sekä pitää raikasta vettä jatkuvasti saatavilla. Eläintä ei myöskään saa pitää aliravittuna vain, jotta se olisi motivoituneempi koulutustilanteessa.

Ruoan laatu on tärkeää. Ei ole olemassa yhtä kaikille lajeille sopivaa ruokavaliota, sillä eri lajit ovat kehittyneet elämään luonnossa erilaisissa ympäristöissä. Tästä syystä on tärkeää selvittää omalle lajille sopiva ruokavalio. Onkin tärkeää tarjota linnulle mahdollisimman luonnollista ruokaa. Esimerkiksi pelkkä siemensekoituksesta tai puristetuista pelleteistä koostuva ruokavalio ei ole riittävän laadukas.

Tyypillisesti lemmikkilinnun päivittäinen ruoka koostuu tuoreruoasta (mukaanlukien idut ja versot), laadukkaasta siemensekoituksesta sekä usein täydennyksenä tarjolla olevista pelleteistä.

Turvallinen ympäristö

Turvallinen ympäristö ja hoito toimii kahdella tasolla: ennaltaehkäisy sekä riittävän nopea ja tarkoituksenmukainen hoito. Tämän lisäksi tarpeettoman kivun tuottaminen esimerkiksi rajulla käsittelyllä ei tietenkään ole hyväksyttävää.

Ennaltaehkäisy tapahtuu ympäristön ja ruokavalion kautta: turvallisessa ympäristössä todennäköisyys loukkaantua on pieni ja hyvä ruokavalio ylläpitää terveyttä. Turvallinen ympäristö ei sisällä eläimelle vaarallisia asioita, kuten avoimia ikkunoita tai keittiössä teflon-pannuista aiheutuvia myrkkykaasuja. Myös muut lemmikit voivat olla uhka: toinen - varsinkin isompi - lintu voi vahingoittaa toista, ja joidenkin koirarotujen ja kissojen metsästysvietti voi aiheuttaa vaaratilanteita.

Jos eläin kärsii kivusta esimerkiksi sairauden tai tapaturman seurauksena, on sille haettava välittömästi apua, eikä jäädä odottamaan tilanteen paranemista. Tämä koskee kaikkia eläimiä - myös pienimpiä peippoja tai undulaatteja, vaikkei niiden ostohinta olisikaan korkea. Vaikka eläinlääkärimaksu saattaa olla moninkertaisesti linnun hankintahinnan verran, on omistaja velvollinen tarjomaan lemmikilleen sen vaatimaa hoitoa.

Saaliseläimenä lintu voi pyrkiä piilottamaan sairauden oireet mahdollisimman pitkään. Oireiden ilmetessä voi olla kiire saada asiallista hoitoa, joten lemmikkilinnun omistajan olisi hyvä osata yleisimpiin loukkaantumisiin ja sairauksiin annettava ensiapu. Kiireellisissä tilanteissa tulee ottaa yhteys lintuja hoitavaan eläinlääkäriin. Esimerkiksi yhdistyksen foorumi sopii vain ei-kiireellisiin tapauksiin.

Mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen

Monet luonnossa syntyneet käyttäytymistarpeet ovat eläimen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä, jolloin myös lemmikkilinnulla tulisi olla mahdollisuus toteuttaa näitä. Papukaijalla jopa 90% sen valveillaoloajasta voi kulua ravinnon hankkimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, kuten toisten sukimiseen.

Ravinnon hankkimiseen liittyy sen etsiminen sekä sen eteen työskentely: esimerkiksi siemenien ja pähkinöiden avaaminen tai hedelmien syöminen oksasta roikkuen. Lajikohtaisiakin eroja löytyy: jotkin lajit etsivät ruokaa myös maasta, kun toiset ruokailevat pääosin puiden latvustossa.

Vastaavia haasteita on mahdollista luoda myös kotiin. Liian vähäinen virikkeellistäminen voi aiheuttaa stressiä sekä johtaa moniin käyttäytymisongelmiin, kuten apaattisuuteen tai höyhenten nyppimiseen.

Herkkujen saamisen ei pidä olla aina liian helppoa. Amatsoneille ei ole mikään temppu kaivella pähkinöitä kumisesta pallosta hieman haastavammassakin asennossa.

Myös ympäristön vaihtelevuus on tärkeä asia eläimille; pieni häkki tai jatkuva häkissä olo tekee elämästä liian yksinkertaista ja tylsää. Lemmikkilintu vaatii riittävän ison häkin ja riittävän usein mahdollisuuden päästä häkistä ulos tutkimaan kotia.

Lentäminen on normaalia käyttäytymistä papukaijalle, joten sitä ei pitäisi estää esimerkiksi typistämällä siipisulkia. Lentäminen auttaa lintua myös pysymään paremmassa fyysisessä kunnossa sekä mahdollistaa pakenemisen helpommin. Näin ympäristöstä tulee linnun näkökulmasta turvallisempi.

Elämä ilman pelkoa, hätää tai stressiä

Monet asiat voivat aiheuttaa lemmikkilinnulle pelkoa ja stressiä. Vaikka linnut kohtaavatkin luonnossa pelkoa aiheuttavia tilanteita, ovat nämä erilaisia: luonnossa linnulla on mahdollisuus paeta pelottavaa asiaa niin kauas, kuin se kokee tarpeelliseksi. Kodin rajoitetussa tilassa tämä ei ole mahdollista. Lisäksi pitää muistaa, että vaikka ympäristö olisi turvallinen, linnun kaltainen eläin ei sitä itse ymmärrä, vaan voi silti pitää joitain asioita uhkana.

Pelkoa ja stressiä voivat aiheuttavat esimerkiksi ympäristön uudet asiat, kuten lelut, joihin lintu tulisikin totuttaa varovasti. Myös muut lemmikit sekä jatkuva häviäminen muille linnuille näiden keskinäisissä kiistoissa voivat aiheuttaa stressiä. Ihminenkin voi aiheuttaa pelkoa ja stressiä: toistuvien pelottavien tai epämiellyttävien kokemusten seurauksena lintu voi oppia pelkäämään ihmistä, mutta kotona ihmisiä ei voi paeta turvalliselle etäisyydelle.

Yksittäisissä tilanteissa aiheutetun pelon tai ahdistuneisuuden tarpeellisuutta tuleekin miettiä huolella: Voisiko ongelman ratkaista ympäristön muutoksilla tai opettamisella? Esimerkiksi kynsien leikkaaminen voidaan opettaa linnulle, jolloin sen ei tarvitse pyristellä vastaan. Myös valjaiden käyttö tulisi opettaa linnulle niin, ettei se aiheuta pelkoa tai ahdistusta, sillä se ei ole linnun terveyden kannalta tarpeellinen ja kiireellinen toimenpide.

Ihmistä pelkäämään oppineelle tai vielä ihmiseen tottumattomalle linnulle pelkkä ihmisen oleminen vieressä tai häkin lähellä voi aiheuttaa stressiä. Tällöin onkin tärkeää antaa linnulle mahdollisuus tottua ihmiseen ilman tarpeetonta stressiä. Kesytyksen tulisi pohjautua kärsivällisyyteen ja luottamukseen.

Haluan linnun - miten tästä eteenpäin?

Jos tämän luettuasi olet sitä mieltä, että haluat itsellesi lemmikkilinnun, kannattaa jatkaa tiedon hankkimista ja eri lajivaihtoehtojen miettimistä. Alla muutamia paikkoja, mistä löydät lisätietoa suomeksi.

Internet-sivut

Yhdistyksen sivustolla on muutamia mielenkiintoisia osioita:

• Artikkelit sisältävät erilaisia lintuaiheisia artikkeleita
• Usein kysytyt kysymykset listaa nimensä mukaisesti yleisiä kysymyksiä vastauksineen
• Lajiesittelyistä voit lukea erilaisista lajeista
• Videoista löydät aiheeseen liittyviä videoita

Yhdistyksen Facebook-ryhmässä Lemmikkilinnut Kaijuli ry voit keskustella muiden harrastajien kanssa.

Keskustelufoorumilla voit osallistua keskusteluun, kysyä tai lukea muiden ihmisten kokemuksia ja kirjoituksia. Muutamia mielenkiintoisia ketjuja:

• Arki linnun kanssa -ketjussa ihmiset kertovat omista kokemuksistaan arjesta linnunkanssa.
• Crime of passion kannatta lukea, jos harkitset amatsonin hankkimista. Mutta muista lukea se loppuun, vaikka kyseessä on pitkä ketju.
• Käsinruokittu vs. emojen kasvatti pohtii poikasten kasvatustapaa.
• Tyytyäkö neitokakaduun vai hankkiako amatson? -ketjussa mietitään itselle sopivan lajin valintaa.
• Paljonko menee aikaa siivoukseen? voi antaa hieman käsitystä yhdestä linnun aiheuttamasta ajankulusta.

Myös muualta internetistä löytyy lukemisen arvoista materiaalia:

• Papukaija lemmikiksi? on opas, joka kannattaa lukea, jos harkitset papukaijan hankkimista. Opas on myös myynnissä painettuna yhdistyksen tapahtumista. Kyseiseltä sivustolta löytyy myös paljon muuta materiaalia.
• Undulaatit.net-sivustolta lisätietoa undulaateista
• Myydään papukaija -sivusto antaa sinulle eväitä lemmikkilinnun myyjän arviointiin, jotta saisit itsellesi hyvinvoivan linnun ja mukavan aloituksen harrastuksellesi.

Englantia osaaville materiaalia löytyy vielä lisää:

• World Parrot Trustin sivustolta löytyy valtava määrä artikkeleita, tietoa sekä heidän vanhoja jäsenlehtiä
• Good Bird Inc. on Barbara Heidenreichin yritys, jonka sivuilta voi tilata mm. hänen kirjansa, lehtensä sekä DVD:itä. Kaikki laadukasta ja hyödyllistä materiaalia.
• Behavior Works on Susan Friedmanin sivusto, jolta löytyy tietoa käyttäytymisestä ja kouluttamisesta. Erittäin laadukkaita artikkeleita luettavissa.

Omistajien tapaaminen

Kannattaa ehdottomasti pyrkiä tapaamaan muita lemmikkilintujen omistajia, joilta voit saada lisää mielenkiintoisia näkemyksiä sekä apua oman lajin valintaan.

• Lähde mukaan yhdistyksen tapahtumiin! Erityisesti mökkiviikonlopuilla ja muissa vastaavissa tapahtumissa pääset tutustumaan muihin harrastajiin ja heidän lintuihinsa rauhassa. Voit tulla paikalle koko viikonlopuksi tai vain vierailemaan jonain päivänä.
• Tule vierailemaan messuille yhdistyksen osastolle tai lintupäiville. Näissäkin tapahtumissa on lintuja omistajineen, vaikka et ehkä pääse niin pitkiä aikoja näitä seurailemaan.
• Forumilla tai Facebookissa kyselemällä voit löytää lintujen omistajia, kenen luona vierailla. Tapahtumissa et koskaan voi saada niin hyvää käsitystä arjesta linnun kanssa, sillä ne käyttäytyvät vieraassa ympäristössä usein rauhallisemmin, kuin kotona.

Kirjat

Laadukkaita lemmikkilintuja käsitteleviä kirjoja on olemassa vähän, sillä suurin osa näistä on yli vuosikymmenen vanhoja. Tähän lukeutuvat mm. suurin osa kirjastosta lainattavista kirjoista, jonka takia kannattaa olla tarkkana, mitä lukee. Vanhoissa kirjoissa on yleensä jotain hyvää ja jotain huonoa, mutta juuri näiden huonojen neuvojen arvioiminen voi olla vaikeaa aloittelevalle harrastajalle.

• Jarmo Tuutti: Papukaijan koulutuksen perusteet. Ainoa suomenkielinen kirja papukaijojen käyttäytymisestä ja koulutuksesta. Kirjan kirjoittajanpalkkiot lahjoitetaan eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.
• Minun lemmikkini - Papukaija (Kirjasarjan osa, jonka yhdistyksen jäsenet Ida-Emilia Kaukonen sekä Jarmo Tuutti ovat kirjoittaneet).
• Helena Telkänranta: Pienlemmikin virikeopas. Kirja käsittelee lemmikkien virikkeellistämistä ja sen taustoja, mukaan lukien lemmikkilinnut.
• Barbara Heidenreich: Parrot Problem Solver
• Barbara Heidenreich: Good Bird!: A Guide To Solving Behavioral Problems In Companion Parrot
• Rebecca O’Connor: A Parrot for life
• Karen Pryor: Don't Shoot the Dog! Kirja ei käsittele lintuja, vaan oppimista ja kouluttamista yleisemmällä tasolla. Erittäin suositeltava erityisesti isompia papukaijoja haluaville.