Käyttäytyminen ja koulutus

Lemmikkilintujen käyttäytymistä ja koulutusta käsittelevät artikkelit.

Lemmikkilintujen omistajien etsiessä vastauksia monimutkaisiin käytösongelmiin vastaan tulee usein käsite "korkeuteen perustuva valta-asema" (engl "height dominance"). Mitä niin erikoista tässä on, että sitä tyrkytetään syyksi moniin papukaijoihin liittyviin käytösongelmiin? ”Älä anna papukaijasi olla silmiesi tasoa korkeammalla tai se tuntee dominoivansa sinua ja puree.” Miten tämä ihmisten kanssa toimivan käsite toimii papukaijojen kanssa?

Lemmikkilinnut eivät ole häkkilintuja, ja niitä tulisikin pitää vapaana joka päivä usean tunnin ajan turvalliseksi tehdyssä sisätilassa. Tähän tuo omat haasteensa lintujen lentokyky, jonka avulla ne pääsevät kulkemaan monipuolisemmin kuin lentokyvyttömät lemmikit, sekä se, jos lintu ei ole käsiteltävissä. Tässä pienessä artikkelissa käydään läpi neuvoja lintujen ensimmäisiin lentoharjoituksiin sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Lemmikkilintujen eläessä vankeudessa ne saattavat innostua pesimään. Hormonaalisessa tilassa pesimisintoisena oleminen saattaa purkautua esim. pesäpaikan etsimisenä, käytöksen muuttumisena ja/tai aggressiivisuutena. Paras tapa puuttua hormonaalisuuteen on sen ehkäiseminen etukäteen, joskin suunnilleen samat keinot käyvät myös hormonaalisuuden hoitoon. Näistä merkittävimpiä ovat usein pesäkoloihin ja pesämateriaaliin pääsyn estäminen, sekä asiallinen suhde linnun ja ihmisen välillä niin, ettei ihminen esim. lintua silittelemällä vahingossa yllytä lintua hormonaalisuuteen.

Lemmikkilintua ei voi käsitellä kuten koiraa tai kissaa. Kädelle nouseva lintu on jo kesy, mutta tätä kesyyttä ei voi olettaa kaikilta linnuilta. Silittäminen ei välttämättä maistu kesyimmillekään linnuille, ja vain harva lintu on OK sen kanssa, että ne kaapataan käsiin tai syliin.

Nyppiminen on papukaijojen käyttäytymisongelma, jossa lintu tuhoaa omaa höyhenpukuaan. Englanniksi sitä kutsutaan myös FDB eli “feather destructive behavior.” Nyppimisen syyt ovat yleensä ongelmat linnun hyvinvoinnissa, joka näkyy ulkoisesti höyhenpuvun nyppimisenä. Kodinvaihtajat eivät välttämättä lopeta nyppimistä edes olosuhteiden korjaannuttua.

Monen linnunomistajan haave on lähteä linnun kanssa ulkosalle, lintu kiltisti ja turvallisesti valjaissa. Linnun saaminen valjaisiin ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin koiralle kaulapannan laittaminen. Jos linnun kanssa haluaa valjaissa ulkoilla, valjaskoulutukseen tulisi panostaa kunnolla, jotta “valjastelu” on mukavaa myös linnun mielestä. Valjaat tulisi aina opettaa ja pukea linnun ehdoilla, ilman pelkoa, ahdistusta ja puremia. Kaikille linnuille valjastelu ei sovi, vaan positiivisesta koulutuksesta huolimatta lintu voi kokea valjaat epämiellyttäviksi päällään.

Lintuihin mahtuu elämäntarinoita, yksilöitä, lajeja ja luonteita hyvin paljon. Joskus uusi omistaja kohtaa ennakoimattomia ongelmia sen suhteen, kuinka pelokas tai arka lemmikki oma lintu onkaan. Tämä artikkeli avaa hieman, kuinka pelokkaan tai aran linnun kanssa kannattaa toimia, jotta linnun kanssa voidaan rakentaa toimiva arki ja pohja kesytykselle.

Ara-papukaijoja polkupyörien selässä, kakaduja nostamassa lippuja salkoon ja aratteja noutamassa seteleitä katsomossa istuvalta yleisöltä. Tämäntyyppisiä mielikuvia herää yleensä, kun sana ”kouluttaminen” mainitaan papukaijojen yhteydessä. Totta onkin, että nämä viihdyttävät temput ovat koulutuksen tulosta, mutta tämä suppea otos on karkeaa aliarvioimista niistä loputtomista mahdollisuuksista, joita positiivinen vahvistaminen tarjoaa lemmikkilintujen kouluttamisen suhteen.

Olen nössö, myönnän sen. Vaikka tämä saattaa kuulostaa oudolta, mielestäni se on ollut suuri etu eläinten kanssa työskennellessä. En halua tulla purruksi, oli sitten kyse hyttysestä, papukaijasta tai leijonasta. Itse asiassa teen kaikkeni välttääkseni tilanteet, joissa saattaisin saada pureman.

Kerran minulta kysyttiin: ”Jos voisit opettaa ihmisille yhden asia, joka auttaisi heitä toimimaan papukaijojensa kanssa, mikä se olisi?” Enempää miettimättä vastasin: ”Mielestäni merkittävin asia lintujen kannalta olisi se, että niiden hoitajat oikeasti oppisivat eron ylös-käskyn ja ylös-pyynnön välillä.”