
Papukaijojen ja muiden lemmikkilintujen sulat ja höyhenet ovat erikoisia ja kauniita. Ei siis ihme, että sulkien ja höyhenten myyminen tai ostaminen kiinnostaa. Ennen sulkien tai höyhenten kauppaa on kuitenkin tärkeä perehtyä siihen liittyvään lainsäädäntöön.
Teksti: Laure Kurkela. Suomen ympäristökeskuksen CITES-asiantuntijat ovat tarkistaneet artikkelin faktat. Julkaistu 16.12.2024.
Lemmikkinä pidettävät linnut jaetaan käytännössä kahteen CITES-liitteeseen: CITES II/B ja CITES I/A. Lajeille, jotka eivät ole CITES-sääntelyn alaisia (ei-CITES-lajit) ei ole vaatimuksia Suomen sisäisessä kaupankäynnissä. CITES II/B-lajeille vaaditaan alkuperätodistus (tai muut asiakirjat, joista käyvät ilmi samat tiedot) ja kauppakirja. CITES I/A-lajeilla tulee olla pysyvä tunnistemerkintä (umpirengas tai mikrosiru), alkuperätodistus, EU-todistus ja kauppakirja. Ilman asianmukaisia papereita linnuilla – sekä lintujen osilla, kuten sulilla ja höyhenillä – käytävä kauppa on kiellettyä.

Tämä artikkelin aiheena on papukaijalintujen ja muiden lintujen sulkien ja höyhenten myyminen ja ostaminen EU:n sisällä. EU:n ulkopuolista toimintaa koskien lue lisää ja ota tarvittaessa yhteyttä Suomen ympäristökeskukseen: www.ymparisto.fi/cites.
Lue lisää lemmikkilintujen paperiasioista: Paperiasiat haltuun: mitä asiakirjoja lemmikkilintu tarvitsee
Tarkista lemmikkilinnun CITES-status tietokannasta: CITES-luokat lintulajeittain
Jos et löydä lintulajia Kaijulien listalta tai tästä artikkelista, suosittelemme käyttämään CITES-lajihakupalvelua, josta selviää lajin CITES-sopimuksen liite ja EU:n lajiliite, haku lajin tieteellisellä nimellä. speciesplus.net/species
Tässä artikkelissa:
- Miksi välittää?
- Ei-CITES -lajien sulkien ja höyhenten myynti ja lahjoitus
- CITES II/B -lajien sulkien ja höyhenten myynti ja lahjoitus
- CITES I/A -lajien sulkien ja höyhenten myynti ja lahjoitus
- CITES-liitteen muuttuminen
- Askartelukauppojen sulat
- Sulkien alkuperätodistuspohjat, kauppakirjapohjat ja luovutusasiakirjat
Miksi välittää?
CITES-sopimus suojelee eläin- ja kasvilajeja, joita uhkaa kansainvälinen kauppa. Laiton eläinkauppa villieläimillä (joita lemmikkilintumme suurimmaksi osaksi ovat) on vuosittain arviolta 7-23 miljardin euron bisnes. Lintuja pyydystetään edelleen luonnosta myytäväksi lemmikkibisnekseen. Erään arvion mukaan vuosien 1975 ja 2016 välillä yli 16 miljoonaa elävää papukaijaa pyydystettiin ja salakuljetettiin laittomasti maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi harmaapapukaijojen kanta Ghanassa on pienentynyt vain yhteen prosenttiin vuoden 1992 jälkeen, ja suurin syy lajin kadolle on laittomassa lemmikkikaupassa.
Papukaijat ja monet muut eksoottiset lajit ovat alttiita laittomalle kaupalle. Pesien ryöstö, aikuisten yksilöiden pyydystäminen, salakuljettaminen ja laittomien lintujen myyminen lakkaa vasta, kun sen kysyntä lakkaa. Tämä vaatii sen, että loppukädessä se on linnun ostaja, joka on valveutunut lintukaupoilla.
Sulat ovat jatke linnulle. Laiton sulkakauppa voi rehottaa, jos myyjiä ja ostajia ei lainsäädöntö kiinnosta. Samalla hiljaisesti hyväksytään laiton lintukauppakin. Noudattamalla sääntelyä ja lainsäädäntöä sulkakaupan suhteen tekee vastuullisen teon eettisen lintuharrastuksen hyväksi, näyttää hyvää esimerkkiä muille, jakaa tietoutta asiasta, ja jättää tekemättä luonnonsuojelurikoksen.
Ei-CITES -lajien sulkien ja höyhenten myynti ja lahjoitus
Lemmikkilintulajien, jotka eivät kuulu CITES-sääntelyn piiriin, sulkien myynnissä, ostossa tai lahjoituksessa ei ole rajoitteita. Rajoitteita ei ole myöskään sulkatuotteissa, joita voivat olla unisiepparit, korvakorut, muut korut tai kalastusperhot. Kauppaa saa käydä Suomen sisällä täysin vapaasti, sillä ei-CITES -lajeille ei vaadita alkuperätodistusta tai EU-todistusta. Tarvittaessa pitää pystyä osoittamaan, ettei kyse ole CITES-sääntelyn alaisesta lajista.

Klikkaa kuva isommaksi.
Ei-CITES-lajeja ovat papukaijalinnuista vain undulaatti, neitokakadu, ruusukaijanen ja kauluskaija. Peippojen heimosta ei-CITES-lajeja on enemmän, kuten yleiset lajit kanarialintu, seeprapeippo, harlekiinipeippo ja suippopyrstöpeippo sekä kyyhkyistä timanttikyyhky ja naurukyyhky. Katso kattavampi lista lintukohtaisesti tietokannasta: CITES-luokat lintulajeittain . Maatilan linnuista CITES:n piiriin kuulumattomia ovat tutut laji, esimerkiksi kesykana (myös kukot ja kaikki rodut, kuuluvat samaan lajiin), kesyankka (kaikki rodut), kesykyyhky (kaikki rodut), kesyhanhi, kalkkuna, joutsenhanhi, fasaani, kultafasaani, helmikana, viiriäinen ja emu. EU:n alueella tarhatuille riikinkukoille ja strutseille ja niiden sulkien käytölle ei ole vaatimuksia, vaikka osa riikinkukko- ja strutsilajeista kuuluu CITES-sääntelyn piiriin. On kuitenkin pystyttävä osoittamaan, että kyse on tarhatusta yksilöstä.
Sulkien tai sulkatuotteiden yhteyteen on kuitenkin suositeltavaa ilmaista, minkä lajin sulat ovat kyseessä tai minkä lajin sulista ko. tuote on tehty. Tällöin ostaja voi hyvillä mielin ostaa tuotteen, vaikka sen mukana ei tule todistusta alkuperästä tai/ja EU-todistusta, jotka vaaditaan CITES-lajien sulilta, sillä ei-CITES- ja CITES-lajien sulkia ei välttämättä pysty erottamaan vain ulkonäön perusteella. Tämän artikkelin lopussa on linkkiluettelo täydennettäviin kauppa- ja asiakirjoihin.
CITES II/B -lajien sulkien ja höyhenten myynti ja lahjoitus
CITES II/B -liitteen lajin edustajalla tulee normaalissakin kaupallisessa toiminnassa (linnun myyminen, myytäväksi tarjoaminen, ostajaksi tarjoutuminen, pesittäminen) olla mukana aina alkuperätodistus (tai muut asiakirjat, joista käy ilmi vaadittavat asiat ja jolla todennetaan linnun laillinen alkuperä). Tämä pätee myös CITES II/B -liitteeseen kuuluvien lintujen sulkien ja höyhenten myynnissä.
CITES II/B -lajeja ovat suurin osa papukaijalajeista, esimerkiksi kultaposkiamatsoni, siniotsa-amatsoni, amazonianamatsoni, sinikelta-ara, vihersiipiara, pikkuara, valkokakadu, kultatöyhtökakadu, ruusukakadu, aurinkoaratti, viktoriankaijanen, naamiokaijanen, rosellat, senegalinkaija, ecuadorinaranen, helmiaratti, viherposkiaratti, munkkiaratti ja valkovatsa-aratti (mutta myös paljon muita lajeja). “Maatilan” linnuista CITES II/B -liitteeseen kuuluu nandu. Katso kattavampi lista lintukohtaisesti tietokannasta: CITES-luokat lintulajeittain.

Klikkaa kuva isommaksi.
CITES II/B sulkien myyminen ja ostaminen
II/B -liitteen lajin sulkia ja höyheniä myydessä sulkien laillinen alkuperä ja hankinta on pystyttävä osoittamaan. Myyjän tulee antaa ostajalle tiedot sulkien alkuperästä, ja kaupasta tehdään kauppakirja. II/B-liitteen lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden myynti ilman laillisen alkuperän ja hankinnan osoittavia asiakirjoja on laitonta.
Sulkien laillisen alkuperän todistuksen voi laatia itse (kunhan lintuyksilö on lailista alkuperää) tai käyttää tämän artikkelin lopussa olevia asiakirjapohjia. Linnun oman alkuperätodistuksen kopiota ei tarvitse liittää sellaisenaan mukaan. Jokaisen tuotteen mukaan on liitettävä ostajalle kuitenkin todistus sulkien alkuperästä. Tähän todistukseen kirjataan lajinimi, CITES-tieto (eli II/B) ja tieto, että sulat ovat laillista alkuperää olevilta lemmikkilinnuilta pudonneita sulkia, jotka on saatu/ostettu lintujen omistajalta. Linnun omistajan tai kasvattajan nimeä tai osoitetta ei näihin tarvitse liittää. Jos viranomainen jostain syystä tätä selvittäisi, tulee sulkatuotteiden ja sulkien myyjällä kuitenkin olla tieto linnun ja sulkien alkuperästä. Tämän takia tehdään myös kauppakirja, johon kirjataan osapuolten tiedot riittävällä tarkkuudella.
Artikkelin lopussa on linkkiluettelo täydennettäviin kauppa- ja asiakirjoihin.
CITES II/B sulkien lahjoittaminen / lahjoituksen vastaanotto
Jos sulilla ei käydä kauppaa, eli niitä ei osteta, myydä tai vaihdeta muuhun vastikkeeseen, lahjoituksesta on tehtävä luovutusasiakirja, jossa todetaan, että sulat on luovutettu vastikkeetta. Siitä käy myös ilmi, kuka lahjoittaa, mitä, ja kuinka paljon ja kenelle.
Luovutusasiakirjaan kirjataan samat asiat kuin aiemmin myynnin yhteydessä mainittu sulkien laillisen alkuperän todistus: lajinimi, CITES-tieto (eli II/B) ja tieto, että sulat ovat laillista alkuperää olevilta lemmikkilinnuilta pudonneita sulkia, jotka on saatu lintujen omistajalta.
Jos lahjaksi saatuja sulkia aiotaan käyttää kaupallisesti, on huolehdittava, että lintu itse on laillista alkuperää. Todistus sulkien laillisesta alkuperästä koskee myös sulkatuotteilla tehtävää kauppaa.
Paperittomat CITES II/B linnut
Jos linnulla ei ole alkuperätodistusta (tai siihen verrattavia papereita) eli lintu on joko laittomasti hankittu, alkuperältään laiton tai alkuperä / hankinta on epäselvä, ei tällaiselta linnulta kerättyjä sulkia saa myydä, eikä kyseisistä sulista saa tehdä tuotteita myyntiin tai muuten hyödyntää kaupallisesti. Tällaisen lintuyksilön sulkia saa lahjoittaa, mutta sitä ei suositella. Vaarana on, että sulat lähtevät kiertoon ilman asianmukaisia papereita. Paperittoman linnun sulat eivät saa päätyä kaupalliseen käyttöön koskaan myöhemminkään. Lahjoituksesta on tehtävä luovutusasiakirja, josta käy ilmi tieto, ettei kyseisiä sulkia saa hyödyntää kaupallisesti. Sulkia koskee siis lähes samat säännöt kuin eläviäkin lintuyksilöitä.

Kuvateksti: Linnun pieni koko, runsaslukuisuus tai helppohoitoisuus ei liity siihen, tarvitseeko lajin yksilö alkuperätodistusta vai ei. Valitettavasti Suomessa on paljon paperittomia CITES II/B -liitteen lintuja, kuten viktoriankaijasia ja naamiokaijasia sekä niiden hybridejä (kuvassa). Lue lisää: Tunnista rakkauspapukaijat ja niiden hybridit.
CITES II/B sulkatuotteiden valmistus, myynti ja jälleenmyynti
Todistus sulkien laillisesta alkuperästä koskee myös sulkatuotteilla tehtävää kauppaa. Sulkatuotteita voivat olla esim. unisiepparit, korvakorut ja muut korut tai kalastusperhot. Lopputuotteenkin mukana kulkee todistus, jossa kerrotaan tiedot sulkien laillisesta alkuperästä: lajinimi, CITES-tieto (eli II/B) ja tieto, että sulat ovat laillista alkuperää olevilta lemmikkilinnuilta pudonneita sulkia, jotka on saatu/ostettu lintujen omistajalta.
Jokaisen tuotteen mukaan on liitettävä ostajalle ’todistus’ sulkien alkuperästä.
Verkkokaupassa myydessä on hyvä laittaa tuotteiden yhteyteen tieto, että laji on CITES II/B, Suomessa kasvatettu/laillisesti hankittu, ja että sen sulkien myyminen ei vaadi EU:ssa erillisiä CITES-asiakirjoja, kuten EU-todistusta.
CITES I/A -lajien sulkien ja höyhenten myynti ja lahjoitus
CITES I/A -liitteen lajin yksilöllä tulee normaalissakin kaupallisessa toiminnassa (linnun myyminen, myyntiin tarjoaminen, ostajaksi tarjoutuminen, pesittäminen) olla mukana aina EU-todistus, jonka myöntämisen edellytys on alkuperätodistus (tai muut asiakirjat, joista käy ilmi vaadittavat asiat ja jolla todennetaan linnun laillinen alkuperä), pysyvä tunnistemerkintä (umpirengas tai mikrosiru) ja eläinlääkärin todistus pysyvästä merkinnästä. Tämä pätee myös CITES I/A -liitteeseen kuuluvien lintujen sulkien ja höyhenten myynnissä.
CITES I/A -lajeja ovat esimerkiksi harmaapapukaija, puna-ara, keltaniska-amatsoni, keltapääamatsoni, kuubanamatsoni, tanimbarinkakadu, molukkienkakadu, celebesinkakadu (ent. keltatöyhtökakadu) ja brasilianara (sekä muitakin lajeja). Katso kattavampi lista lintukohtaisesti tietokannasta: CITES-luokat lintulajeittain .

Klikkaa kuva isommaksi.
Huomio: I/A -liitteen lajin kaupallisen toiminnan edellytys on EU-todistus ja pysyvä merkintä. Jotta EU-todistus voidaan myöntää, on laillinen alkuperä ja hankinta kyettävä osoittamaan. Kun EU-todistus on yksilölle myönnetty, ei tarvitse erikseen olla esittää alkuperätodistusta, koska tiedot on tarkistettu EU-todistusta myönnettäessä. Myös muiden EU-maiden CITES-viranomaisen myöntämä EU-todistus on voimassa oleva, jos pysyvä merkintä on luettavissa ja todistuksen kuvaus sekä yksilö vastaavat toisiaan, ja jos erityisehto-kohtaan on kirjattu, että EU-todistus on voimassa uusillekin omistajille, eli kyseessä on yksilökohtainen EU-todistus. Muun EU-maan EU-todistuksen voimassaolon voi tarkistaa Suomen ympäristökeskuksen CITES-lupaviranomaiselta.
CITES I/A sulkien myyminen ja ostaminen
CITES I/A-liitteeseen kuuluvien lintujen sulkien tai yhdenkin sulan myyntiä varten vaaditaan EU-todistus. Jos sulkia myyvä linnun omistaja myy ison määrä sulkia samalle ostajalle, voi hän hakea EU-todistusta Suomen ympäristökeskuksesta kyseistä sulkaerää kohden. Ostajan on kuitenkin pystyttävä pitämään tämä erä erillään ja osoittamaan, että kyseiset sulat ovat juuri siitä erästä, jos hän valmistaa niistä tuotteita myyntiin, eli kirjanpidon on oltava hyvin huolellista. EU-todistuksen hakemiseen löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen sivuilta: Ympäristö.fi: A-liitteen lajit ja EU-todistus.
Jokaiselle eri henkilölle myytävää sulkaa tai sulkaerää kohden vaaditaan oma EU-todistus, sillä ns. yleislupaa ei ole olemassa. EU-todistukset linnunsulille ovat aina toimituskohtaisia (kun kyse ei ole yksilöllisesti tunnistettavasta CITES-yksilöstä, kuten esim. umpirenkaalla merkitystä papukaijasta tai yksilöllisesti merkitystä esineestä).
Kunkin EU-todistuksen numero on merkittävä nettimyynnissä näkyviin myynti-ilmoituksen yhteyteen. Sulkia ei saa asettaa myyntiin ennen kuin niillä on EU-todistukset.
Kaupalliseen toimintaan haetaan EU-todistusta Suomen ympäristökeskukselta Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ja Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ympäristökeskuksen sivuilta löytyvällä lomakkeella: https://ymparisto.fi/cites/eu-todistus. Lomakkeen liitteenä tulee toimittaa sulkien (eli linnun, josta sulat peräisin) laillisen alkuperän osoittavat asiakirjat (kopio kyseisen lintuyksilön EU-todistuksesta, linnun hankinta-asiakirja). EU-todistus maksaa tällä hetkellä 55 euroa. Ajankohtaiset hinnat ja lupaportaali EU-todistuksen hakemiseen löytyvät sivulta: Ympäristö.fi: CITES-lupien hakemusmenettely ja hinnat.
Sulkien myyjän on annettava ostajalle EU-todistuksen lisäksi kauppakirja, josta käy ilmi myyjän ja ostajan tiedot ja kaupanteon ajankohta. Kaikki kaupallinen toiminta A-liitteen lajeilla tai niiden osilla ilman EU-todistusta on laitonta.
Sulkia myytäessä kyseiselle erälle/tuotteelle myönnetty EU-todistus annetaan ostajalle (tai uudelle omistajalle). Lintuyksilön EU-todistusta tai linnun alkuperätodistusta tai kauppakirjaa ei tarvitse sulkien ostajalle antaa, koska tiedot on osoitettu lupaviranomaiselle sulkien omaa EU-todistusta haettaessa. Lisäksi on tehtävä kauppakirja sulkakaupasta.

Isojen arojen (kuvassa puna-ara, CITES I/A) pitkät pyrstösulat ovat haluttua tavaraa perhonsidonnassa. Hyväkuntoiset keskimmäiset pyrstösulat voivat maksaa jopa yli 100 euroa kappaleelta.
CITES I/A sulkien lahjoittaminen / lahjoituksen vastaanotto
Jos sulilla ei käydä kauppaa, eli niitä ei osteta, myydä tai vaihdeta muuhun vastikkeeseen, lahjoituksesta on tehtävä luovutusasiakirja. Siitä käy ilmi, kuka lahjoittaa, mitä (sulat, lintuyksilön EU-todistuksen tiedot) ja kuinka paljon ja kenelle.
Lahjoittajan on myös varmistettava, että sulkien uusi omistaja ymmärtää, että on kyse I/A-liitteen lajista, jota koskevat tiukat CITES-vaatimukset. Jos lahjan saaja aikoo tehdä tuotteita myyntiin tai myydä sulkia edelleen, on toimittava kuten aiemmassa kohdassa, ja haettava Suomen ympäristökeskukselta EU-todistusta jokaiselle myytävälle tuotteelle.
Paperittomat CITES I/A linnut
Jos linnulle ei ole mahdollista saada EU-todistusta eli lintu on joko laittomasti hankittu, alkuperältään laiton tai alkuperä / hankinta on epäselvä, ei tällaiselta linnulta kerättyjä sulkia saa myydä, eikä kyseisistä sulista saa tehdä tuotteita myyntiin tai muuten hyödyntää kaupallisesti. Tällaisen lintuyksilön sulkia saa lahjoittaa, mutta sitä ei suositella. Vaarana on, että sulat lähtevät kiertoon ilman asianmukaisia papereita. Sulat eivät saa päätyä kaupalliseen käyttöön myöhemminkään. Lahjoituksesta on tehtävä luovutusasiakirja, josta käy ilmi tieto, ettei kyseisiä sulkia saa hyödyntää kaupallisesti. Sulkia koskee siis lähes samat säännöt kuin eläviäkin lintuyksilöitä.

Osalla laillistakin alkuperää olevista linnuista alkuperätodistus on voinut kadota tai tuhoutua vuosien saatossa. Etenkin vanhoilla, monessa kodissa asuneilla linnuilla tuntuu harvoin olevan alkuperätodistus enää tallella. Joskus kasvattajan tavoittelu voi onnistua ja linnulle saa tilattua uuden alkuperätodistuksen, mutta jos todistus laillisesta alkuperästä on jäänyt lopullisesti hukkateille, on kaupallinen toiminta linnulla ja myös sen sulilla kiellettyä.
I/A Sulkatuotteiden valmistus, myynti ja jälleenmyynti
CITES I/A-liitteeseen kuuluvien lajien sulkien ostajan ja sulkatuotteen valmistajan on haettava Suomen ympäristökeskukselta EU-todistusta (myyntilupaa) valmiille tuotteille, jos tuotteita aiotaan myydä. EU-todistus maksaa tällä hetkellä 55 euroa. Jokaiselle tuotteelle/korulle/korvakoruparille tulee hakea oma EU-todistuksensa Suomen ympäristökeskukselta, koska sulkia ei pysty yksilöllisesti merkitsemään.
EU-todistus tulee antaa kaupan yhteydessä kauppakirjan kanssa tuotteen ostajalle. EU-todistusta haetaan Suomen ympäristökeskukselta ja hakemukseen liitetään sulkia/sulkaerää koskeva aiempi EU-todistus ja kauppakirja, jotka hakija on saanut sulat ostaessaan. Myynneistä on pidettävä kirjaa.
Kunkin EU-todistuksen numero on merkittävä nettimyynnissä näkyviin tuotteen yhteyteen. Tuotteita ei saa asettaa myyntiin ennen kuin niillä on EU-todistukset. Myyjän on annettava ostajalle kyseistä korua koskevan EU-todistuksen lisäksi kauppakirja, josta käy ilmi myyjän ja ostajan tiedot ja kaupanteon ajankohta. Kaikki kauppa A-liitteen lajeilla tai niiden osilla ilman EU-todistusta on laitonta.
Kun kaikki ”sulkaerän” oston yhteydessä saadun EU-todistuksen kattamat sulat on tuotteina myyty, on sulkatuotteiden myyjän palautettava sulkia koskeva EU-todistus Suomen ympäristökeskukseen.
Jos sulkatuotteiden, esim. korvakorujen ostaja aikoo myydä korvakorunsa myöhemmin, on hänen haettava uutta EU-todistusta kyseiselle korulle omiin nimiinsä. Tällaisille sulkatuotteille myönnettävät todistukset ovat siis toimituskohtaisia, eli ns. kertakäyttöisiä, mutta toimivat todistuksena laillisesta alkuperästä.
Harmaapapukaija
Harmaapapukaija oli ennen vuotta 2017 CITES II/B -liitteen laji, jonka vuoksi sillä käytävään lailliseen kauppaan riitti ennen 4.2.2017 EU:ssa vain yksilöön yhdistettävä alkuperätodistus (ja kauppakirja). CITES-liitteeseen I laji nostettiin 2.1.2017.
Nykyään laji kuuluu I/A-liitteeseen, ja 4.2.2017 jälkeen syntyneillä harmaapapukaijoilla on oltava myös EU-todistus ja pysyvä tunnistemerkintä. Jos ennen 4.2.2017 syntynyt harmaapapukaija on ollut samassa kodissa vain kotilemmikkinä, ei sille ole ollut tarpeellista hakea EU-todistusta. Tällöin voi olla tilanne, että CITES I/A-liitteeseen kuuluvalla linnulla, harmaapapukaijalla, ei ole EU-todistusta eikä A-liitteen lajeille vaadittavaa pysyvää merkintää, vaikka yksilö olisikin laillinen.
Jos harmaapapukaijan sulkia tai sulkatuotteita haluaa myydä, pitää omistajan hakea Suomen ympäristökeskukselta EU-todistus yksilölle. Jos EU-todistuksen myöntäminen on mahdollista Sykelle toimitettujen tietojen perusteella, voi todistuksen saamisen jälkeen edetä kuten tässä artikkelissa on yläotsikon “CITES I/A -lajien sulkien ja höyhenten myynti” mukaan kerrottu.

Harmaapapukaija on melko vastikään siirtynyt CITES II/B-liitteesta I/A-liitteeseen, jonka vuoksi kaikilla lemmikkiyksilöillä ei välttämättä ole EU-todistusta, vaikka lintu olisikin laillista alkuperää. Sulkakauppaa varten EU-todistus on haettava. Kuva: Annika Sorjonen
Uudenseelanninviherkaija
Uudenseelanninviherkaija (kutsumanimeltään myös kakariki, joka on koko viherkaijojen suvun kutsumanimi) on CITES I/A -liitteen poikkeuslaji, ns. CITES X-liitteen laji, jolla käydään kauppaa kuten CITES II/B-liitteen lajeilla. Katso siis uudenseelanninviherkaijan höyheniä ja sulkia koskevaa kauppaa/lahjoitusta/sulkatuotteita koskevat tiedot yläotsikon “CITES II/B -lajien sulkien ja höyhenten myynti” “CITES II/B -lajien sulkien ja höyhenten myynti” alta. Toinen CITES X -liitteen laji on tällä hetkellä huppuparatiisikaija, jota ei tavata Suomessa lemmikkinä. Muita yleisiä lemmikkilajeja ei kuulu X-liitteeseen tällä hetkellä.
CITES-liitteen muuttuminen
Harmaapapukaijan tapaus on tosielämän esimerkki siitä, että lajin oleminen jossain CITES-liitteessä tarkoittaisi, että se on samassa liitteessä koko yksilön elämän ajan. Artikkelia ja Kaijuli ry:n CITES-tietokantaa pyritään päivittämään parhaan mukaan, mutta on syytä tarkastaa lajin CITES-status aina useammasta lähteestä.
Jos laji vaihtuu CITES-liitteestä toiseen, on yksilöiden kohtalo todennäköisesti sama kuin nykyisillä harmaapapukaijoilla: jos lintu elää vain perhelemmikkinä tai sulkakorvakoruja pitää vain itse, asialle ei tarvitse tehdä mitään. Jos linnun myyminen, pesittäminen, tai sulkien tai sulkatuotteiden myyminen tulee ajankohtaiseksi, tulee esim. II/B-liitteestä tiukempaan I/A-liitteeseen siirtyessä linnulle, sulilla tai sulkatuotteille anoa myyntiin EU-todistus Suomen ympäristökeskuksesta. Tällöin on oleellista, että jo löyhempään CITES-luokkaan kuuluvilla lajeilla on noudatettu riittävää huolellisuutta kaupankäynnissä laillisen alkuperän varmistamiseksi, oli sitten kyseessä lintuyksilö tai sen sulista valmistetut tuotteet.
Askartelukauppojen sulat
Askartelukaupoissa ja -osastoilla myytävät askartelusulat ovat yleensä kesykanan (tai kukon) tai kesyhanhen sulkia, jotka on joskus värjätty kirkasvärisiksi. Pilkulliset sulat voivat olla helmikanan sulkia. Vastuullinen valmistaja/maahantuoja/myyjä ilmoittaa sulkien alkuperän ja lajin, mutta tämä ei ole pakollista, koska ko. lajit eivät kuulu mihinkään CITES-liitteeseen.
Kaupankäynnin helpotuksen kannalta markettien ja askartelukauppojen sulat eivät käytännössä koskaan ole CITES-lajien sulkia, sillä ei-CITES-lajisten kesylintujen sulkia on paljon saatavilla esim. ruokateollisuuden sivutuotteena. Näiden sulkien tai niistä tehtävien sulkatuotteiden kaupankäynnissä ei tarvita mitään todistuksia sulkien alkuperästä tai laillisuudesta.
Keinotekoisesti värjätyissä sulissa on lähes aina värillinen kynä, eli sulan ruotoa seuraava kärki. Luonnollisissa sulissa tämä on värikkäilläkin lajeilla käytännössä aina mitättömän värinen: läpikuultavan valkea tai jonkinasteinen harmaa (mutta ruoto ja kynä voivat silti olla valkoisia myös värjätyissä sulissa).

Esimerkkejä askartelukaupoissa myytävistä, värjätyistä sulista.
Sulkien alkuperätodistuspohjat, kauppakirjapohjat ja luovutusasiakirjat
Ei-CITES lajit: Sulkien, höyhenten tai sulka- tai höyhentuotteen kauppa- tai luovutusasiakirja
Ei-CITES lajit: Sulkien alkuperätodistus
CITES II/B: Sulkien ja höyhenten alkuperätodistus
CITES II/B: Sulkien ja höyhenten kauppakirja
CITES II/B: Sulkien ja höyhenten luovutusasiakirja
CITES II/B: Sulka- tai höyhentuotteen kauppakirja
CITES I/A: Sulkien ja höyhenten kauppakirja